Oma elämä

Tänä aamuna, tasoitellessani meikkivoidetta kasvoilleni, tajuntaani iski ajatus siitä, että minulla on oma elämä. Siis aivan todella oikeasti ihan oma elämä. Se tunne oli niin yllättävä ja vahva, että piti hetkeksi nojautua lavuaariin. Tarkastelin itseäni peilistä, ja näin ihmisen, joka on kulkenut pitkän matkan täynnä unelmia ja haasteita. Näin myös ihmisen, joka on edelleen matkalla, mutta nyt se matka on oma, omine haasteineen ja päätöksineen ja onnistumisineen. Se on vihdoin oma elämä. 

Kuten niin usein, isoihin oivalluksiin liittyy paljon pohdintaa ja joskus myös ikäviä tai ainakin isoja asioita. Oman vahvan oivallukseni taustalla on varmasti elämänvaihe, jossa painiskelen isojen päätösten parissa; asunnon myyminen, uusi asuinpaikka, muutama muu kinkkinen pohdinta. Hetkittäin olisi vain niin paljon helpompaa, jos joku antaisi valmiit vastaukset, kertoisi mikä on viisainta, kannustaisi ja lupaisi että kaikki selviää kyllä parhain päin. 

Aamuisen havahtumiseni juurisyy oli oivallus siitä, että kaikesta epävarmuudesta huolimatta minä olen vihdoin oman elämäni ohjaksissa. Minä voin päättää ja minä saan päättää - voin mennä kohti sitä, mitä itse haluan. Elämässäni on ollut pitkä ajanjakso, jolloin näin ei ole ollut. 

Henkinen väkivalta - arvostelu, vähättely, jatkuva kritiikki ja nöyryyttäminen vie itsetunnon ja itseluottamuksen. Kun ei enää tiedä, kuka on, miten voisi tietää mitä haluaa, tai mihin ylipäätään pystyy? Henkinen väkivalta on kuin jalkojen alta katoava maa; jossakin vaiheessa huomaa tasapainoilevansa viimeisillä kumpareilla, jotka huojuvat jo reunojen valuessa tyhjyyteen. Elämässään keskittyy vain olemassaoloon ja siihen, että pysyisi jotenkuten pystyssä. Tukeutuu toiseen, jotta edes joku voisi määritellä elämän seuraavia tapahtumia. Pitäisikö auto jo vaihtaa vai vielä huollattaa, olisiko kuopuksen synttärit parempi järjestää lauantaina vai sunnuntaina, mitä tänään syötäisiin? Samalla, kun antaa toisen tehdä päätökset, välttyy vähättelyltä, pilkalta ja väärien ajatuksien esiin tuomiselta. Samalla antaa toiselle entistä enemmän valtaa, mutta silti on helpompaa vain antaa toisen olla ohjaksissa ja itse myötäillä. 

Kunnes jossakin vaiheeessa uudessa elämässä huomaa, että niin kinkkisiä ja pelottavia kuin jotkut päätökset voivat ollakin, on itse asiassa upeaa saada päättää itse. On upeaa olla itse taas ohjaksissa. Tehdä omat virheensä, onnistua ja tavoitella jotain juuri sellaista kuin itse haluaa. Olla oma itsensä omine haluineen ja toiveineen. Olla olemassa maa tukevasti jalkojen alla.